Heissan!
Pakko tulla jakamaan kuinka huikea fiilis tällä hetkellä on! Oikeasti olen hikinen ja vailla pesua, mutta en voi edes harkita sellaista ennen kun oon jakanu tän teidän kanssa!
Tämä kuulostaa varmaan kaikkien mielestä hyvin oudolle, mutta... Olen pelännyt punnertamista viimeiset 6vuotta elämästäni.. En tiedä miten, mutta eräs silloinen luokkalaiseni punnersi liikunnan tunnilla ja mursi ranteensa. Sen jälkeen en ole itse uskaltanut edes punnertaa... Avokkinikin on yrittänyt kaikkensa, että pääsisin eroon tuosta typerästä ajatuksesta että punnertaessa menee naama kasaan ja ranteet hajoaa.. Aina ollaan päädytty siihen, että itken hysteerisesti. Avokkini veli sitten päätti jakaa neuvojaan ja kehotti miua pistämään tyynyjä pään alle kun rupean punnertamaan. No nyt edellisestä punnerrusyrityksestä on kulunut vuosi ja uskalsin kokeilla vihdoin punnertamista uudelleen tyynyjen kera! MINÄHÄN PUNNERSIN! Enkä vain yhtä tai kahta punnerrusta.. vaan KYMMENEN! Olen aivan fiiliksissä!
Aamupäivä meni netissä surffailessa, youtubesta treenejä etsien. Sillä olen köyhä opiskelija ja miul ei tosiaankaan ole varaa missään salilla oikein käydä. Joten päätin nyt sitten, että kotona treenaillen saa luvan läskit lähteä!
Youtubesta löytyikin sitten muutama mielenkiintoinen kanava, joista päätin valita nyt ensimmäiselle neljälle viikolle kaksi, joiden videoista kasaisin oman kuukauden treenaukset. Punnertaminenkin tuli näiden videoiden kautta "pakolliseksi" kokeiltavaksi!
Ainakin tehokkaan tuntuisia treenejä! Suosittelen kaikkia. Nyt tämä hikipeikko menee miettimään uskaltautuuko pimeyteen saunan lämmitykseen vai ryömisikö sitä vain suihkuun !!
Ihanaa lokakuuta!
-Honna
hieno juttu! tuollaiset irrationaaliset pelot on ihan tavallisia, mullakin on sellainen vaikkei siihen mitään murtumia liitykään. oon nimittäin aina ollut _huoo_ vatsalihaksissa, ja aina ala- ja yläasteen liikuntatunneilla sain naurut päälleni kun en pahimmassa tapauksessa saanut tehtyä yhtäkään.
VastaaPoistavasta näin aikuisemmalla iällä olen uskaltanut edes yrittää, ja sekin kotona pimeässä yksin hiljaa. kyllähän niitä nykyään jokusen saa tehtyä, mutten voisi kuvitellakaan tekeväni vatsalihasliikkeitä julkisesti. olen aivan varma, että saan taas kamalat naurut niskaani (salilla, aikuisia ihmisiä, kyllä...).
monesti olen treenisuunnitelmaan kirjannut vatsalihakset, mutta aina ne ovat jääneet tekemättä! jospa vielä joskus :-)
Uskon, että vielä joskus! En meinaa ikinä itse uskonut onnistuvani punnertamaan kun vasta ase ohimolla, mutta onnistuin kuin onnistuinkin. "Sitkeästi" vain yrittämään, yksin pimeässä, niinhän se minäkin. En uskaltaudu edes avokilleni näyttämään sitä, että uskallan punnertaa, hyvä sillä on kehuskella mutta mitä jos rupeaakin itkettämään kun jonkun nähden pitäisi se tehdä? Parempi yksin kun ei ollenkaan, eikö? :)
PoistaTsemppiä siulle ihan hirveästi niitten vatsojen kanssa, USKON SUHUN! :p Ja kiitokset kommentista ja pelkojen jaosta! Eiköhän voiteta nämä pelot ja näytetään muille, että hei ei me mitään laiskoja tyhmiä ja saamattomia olla! :)
jep! :-)
Poista